8. Antti-Veikko Perheentupa 12.4.2001
Antti-Veikko Perheentupa 12.4.2001 Luonnonfilosofian seura
Hyvät keskustelukumppanit,
Olen vähän hämmentyneenä seurannut puheenvuorojanne. En koe päässeeni keskusteluun oikein kenenkään kanssa niistä teemoista, jota ovat minua askarruttaneen. Informaatioteknologia ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset näyttävät muodostuvan keskustelun keskiön. Minä puolestani haluaisin sitkeästi saada näkökulmia informaation olemukseen. En muista Kari Enqvistinkään pohtineen tätä edellisessä kirjassaan - uuteen en ole vielä ehtinyt tutustua.
Parin vuoden takaisen vieraamme Konstantin Korotkovin teksteistä (Light after Life) löysin ajatuksia, jotka tulevat lähelle omiani ja myös auttavat kysymysten selkeyttämisessä. Lähtien siitä toteamuksesta, että informaation on entropian negatiota KK toteaa informaation yhdeksi luonnon ilmiöiden perustavimmista piirteistä. Se on aineen, energian ja ajan rinnalle nouseva olemassaolon peruskategoria. Abdeyeviin (?) viitaten hän jakaa informaation rakenteelliseen ja operatiiviseen. Rakenteellinen i. on alkuperäistä sekä elävissä että elottomissa objekteissä (pro subjektiset ja objektiset ilmiöt /AVP) ja liittyy niiden rakenteisiin ja toimintoihin. Tämä i:n muoto on kätkettyä niin kauan, kunnes joku subjekti sen havaitsee.
Operatiivinen i. tarkoittaa eri subjektien välistä viestintää (KK käyttää kyllä tässä yhteydessä vastaanottajasta sanaa objekti), johon tarvitaan lähettäjä, vastaanottaja ja kanava. Tämä kategoria on siis sitä, mistä tässä keskustelussa on pääasiassa tai ehkä yksinomaan puhuttu. Minua kiinnostaisi edelleen kysymys siitä, mille totellisuuden aluelle te itsekukin rajoitatte operatiivisen i:n mahdollisuuden. Kuten jo aikaiosmemin lieneen käynyt ilmi, minä olen taipuvainen väittämään, että meidän ihmiskeskeinen näkökulmamme vähättelee muussa luonnossa ilmenevää operatiivista i:a.
Sekä evoluution että myös elottoman luonnon kehityksen kannalta, "emergenttien hyppäysten" selittämiseksi tarvitaan teorioita siitä, mistä rakenteellinen informatjo on peräisin. Olëtan ilman muuta, että rakenteellinen i. syntyy samalla kuin itse ilmiö syntyy. KK puhuu "atraktoreista", joiden olemus ei ainakaan minulle selkeytynyt. Ymmärtääkseni hän liittää ne eräänlaisiin (infomrmaatio)kenttiin Samankaltaisia teorioita esittää ainakin englantilainen biologi Rupert Sheldrake, joka puhuu mm. morfogeneettisistä kentistä. S:n mukaan jokainen uusi elävä muoto synnyttää vastaavan kentän, jonka syntymisen jälkeen uutta muotoa vasta voidaan pitää vakiintuneena. Jotakin samaa hän liittää myös elottomaan luontoon todetessaan, että uusi kemiallinen yhdiste on syntynyt vasta, kun se on "oppinut" kiteytymään, toisin sanoen on syntynyt kenttä, josta kidemuoto välittyy.
En esittele pidempään näitä "kansanomaisteologisia" infomaatiokäsityuksiäni. Toivon kommentteja.
Ystävällisesti
Antti-Veikko Ppa